54,6 kiloa

Enää 4,6 kiloa pois! On kyllä menkatkin nyt niin voi olla myös vähän turvotustakin. Tänä aamuna kun katsoin peiliin totesin itselleni että alan olla jo aika tyytyväinen omaan kroppaani, joten viidessäkymppissä voisin ollakkin jo kokonaan tyytyväinen? Vai voisinko?

Ähhh pelkään ihan älyttömästi että milloin tämä loppuu.. Suoraan sanottuna laihduttamisesta on tullut jo tapa ja mitä sitten on jäljellä kun tavoitteena ei olekkaan enää pienemmän numeron saamista? Ehkä vain stressaan turhaan, meneehän noihinkin jo aikaa kun pudottaa noin 5 kiloa.

Päähäni ei vaan mene jakeluun että miten minä voin olla onnistumassa tavoitteessani kun painoin 73 kiloa kun tämän aloitin. Miten minä olen voinut pudottaa 18 kiloa? :s Olenko edes ansainnut tätä?

paino, paino, paino, paino...

Ja muuta ei mielessä pyörikkään viikonlopun jälkeen kuin PAINO! No painohan sitten on 55,4 kg, eli enää vähän yli 5 kiloa pois! En usko että noitten kilojen karsiminen on se vaikein osuus, joo voi mennä hieman aikaa kunhan painaisin vaikka lokakuun lopussa 50 kiloa! Sillo mulla on synttäritki ja se ois niin täydellinen synttärilahja ittelleni..


Vaikeinta tässä hommassa varmaan on se, että kun lopettaa laihduttamisen, niin siinä painossa pysyminen. Minä en niinkään pelkää sitä lihomista (pelkään enemmän talvea, kun ei ole muuta tekemistä kun syödä :D) vaan että menen 50 kilon alapuolelle, sitä minä eniten pelkään.. En ole oikeastaan vielä löytänyt karpatessani sitä tiettyä määrää hiilihydraatteja mitä minun pitäisi syödä etten liho enkä laihdu. Aina tuntuu paino menevän alaspäin, hitaasti kylläkin, mutta varmasti.


Toinen puoli mitä pelkään on se että, kun olin 15 vuotias sairastin anoreksiaa, ja sen pitäminen poissa laihduttaessa on ollut vaikein puoli.. Onneksi karppaus on toiminut minulla, en laske kaloreita tai sitä kuinka paljon rasvaa jossakin on. Syön hyvällä omatunnolla pihviä, pekonia, juustoja ja kaikkea muutakin kun ei vaan syö hiilareita. Mutta silti pääni on vieläkin sekaisin anasta, aina vain pienempi luku, vielä muutama kilo... Tavotteenihan oli 58 kiloa, nyt se on 50 kiloa, mikään ei riitä..


Kaikista hauskinta tässä on se, etten itse edes huomaa että olen laihtunut meilkein 18 kiloa..

Tauko kertomus

Lupasin kirjottaa tänne tänään vähän pidemmän postauksen. Voisin vaikka kertoa teille tosta mun kirjotus tauosta vähäsen..

Eli pääsin johonkin 67 kiloon silloin kun viimeksi kirjoitin, siitä alko mun jumipaino.. Tein puoltoista kuukautta töitä sen eteen että laihtuisin edes kilon tosta painosta! Crosstrainerillä poljin päivittäin 20-30 min ja päälle vielä puolentunnin lihaskunnot, eikä painoa tippunut ollenkaan. No sitten huhtikuun lopussa turhauduin ja avauduin asiasta kihlatulleni, kutsutaan häntä nyt tästä lähtien vaikka vain etukirjaimella S:ksi. S sitten ehdotti että jos alkaisin karppaamaan. Hän tekisi minulle ruuat ja söisi itsekkin sitten niitä kuukauden ajan, testiaika siis :D Suostuin ehdotukseen ja niinpä alkoi tiukka karppikuuri, 20 g hiilareita päivässä.

Kuukauden aikana laihduin 62-61 kiloon, karppaus siis toimi! Nykyään olen vähän vapaammalla linjalla, noin 40-80 g hiilareita päivässä, ja tällä tavalla pitäisi saada 6,5 kiloa pois vielä, hitaasti mutta varmasti! Tein karppauksesta enemmän elämäntavan enkä mitään dieettiä, todennäköisesti en enää ikinä ala syömään perunaa, pastaa, leipää ja jauhoja koska ne eivät enää edes maistu hyvältä mielestäni.

Pikapäivitys!

En tänään kerkeä hirveästi kirjottamaan, mutta huomenna voisin tehdä sitte vähän pidemmän postauksen.

Eli tärkein tänään:
Paino 56,5 kg

ois voinu olla pienempi luku..

Pettymyksiä..

Anteeksi ettei ole kuulunut musta taas mitää kolmee päivää, on ollu hiukan kiire. Eli kaksi päivää sitte pääsin ku pääsinki lenkille, juoksua varmaan vaan joku 2 km ku en uskaltanu ton polven kanssa hirveesti kokeilla ja kokonaisuudessaa lenkin pituudeks tuli 4,5 km. Eilen oltiin kihlatun kanssa päivä reissulla jyväskylässä shoppailemassa! Tuli ostettua uudet juoksuhousut, kiva niken t-paita ja semmone kännykkäkotelo minkä saa käteen laitettuu lenkin/salin ajaks.


Myöhemmi illalla ku oltiin takas täälä metsässä missä "lomaillaan" käytiin juoksulenkillä. 10 min juoksemisen jälkee alko sumenemaa silmissä ja tuntu että oksentaisin ja pyörtyisin kohta. En voinu käsittää yhtää et miks tuntuu tältä, olin niiiiiiiiin pettyny itteeni! Kävelin sitte 4 km ja enempää en pystyny.. Rupesin sitte jälkikätee miettimään mikä meni vikaan, nii tajusin että päivän hiilarit oli lähestulkoon nollassa! Ei riittäny vaa puhti. Nyt rupeen lenkkipäivinä syömään lähemmäs 50 grammaa päiväs hiilareita ku juokseminen näköjään kulkee sillo paljo paremmi.

Huomenna lähetään kotiin, niin lupaan käydä vaa'alla torstai aamuna ja kirjottaa luvun sitte tänne (tuskinpa on minnekkää laskenu, tää tuntuu olevan taas tämmöne jumi paino...)

Huvituksia ja kuntoilua

Otsikko kertoo kaiken, kolme päivää putkeen oon käyny juoksulenkeillä. Jotain 5 km lenkkejä on tultu tehtyä ja niistä yli 3 km juostu! Tää on mulle ihan sika hyvä suoritus ja paremmaks yritän pistää. Jos lopettais tän tervakeuhkoilun niin jaksais varmaa enemmänkin mutta ei vielä ainakaa pysty asennoitumaan siihen.. Tänää en oo juossu koska polvi on vähä kipeytyny, mutta huomiseks yritän päästä juoksemaan!

Käytiin myös Power Parkissa Härmässä ja oli ihan sika mahtavaa! Kesän paras päivä aivan varmasti! =) Ainii, ja huomenna on juhlat mihin pitäis mennä, ja sielä on kakkuja ja kaikkea herkkuja... Yritän ainakin olla syömättä niitä.

Reissu!

Tänään lähen taas keski-suomeen reissailemaan viikoks, mut lupaan kirjottaa sieläkin ku saan koneenki mukaan =) Tästä reissusta tulee kunnon kuntokuuri, lupaan joka päivä käydä juoksemassa! On niin ihanaa päästä pois pääkaupunki seudulta keskelle metsiä ja peltoja lenkkeilemään =)

Kirjottelen huomenna pidemmän postauksen =)